Puutarhojen perusteet

Yksi suurimmista syistä siihen miksi rakastan Japania ovat japanilaiset puutarhat. Asiaan vihkiytymättömille tiedoksi, että kyse ei ole puutarhoista joissa kukkapenkeissä kasvaa kukkia, vaan maisema-arkkitehtuurista. Edesmenneen mummoni sanontaa lainaten: ”tunnustan maalaisuuteni”: en ole koskaan ollut puutarhojen – tai arkkitehtuurinkaan – ystävä, ja silti olen hulluna japanilaisiin puutarhoihin siinä määrin, että ekstaattinen into valtaa minut joka kerta kun pääsen uuteen (tai tuttuun) puutarhaan. Tätä hulluutta on tarkoituksenani ollut selittää jo jonkin aikaa, kun en edelleenkään osaa vastata ”mikä niissä puutarhoissa nyt niin erikoista on?” -kysymykseen. Tämä on kuitenkin syystä tai toisesta jäänyt tekemättä, joten nyt otan itseäni niskasta kiinni ja kerron miten asiat ovat.

Japanilaiset puutarhat (日本庭園 nihon teien) luokitellaan yleensä kolmeen kategoriaan: teehuone-puutarhoihin, kävelypuutarhoihin ja kivipuutarhoihin. Muunkinlaisia jakoja on tehty ja esimerkiksi lampipuutarhat, paratiisitarhat ja pihatarhat ovat näitä alatyyppejä. Japanilaiset puutarhat esittävät miniatyyrikoossa maisemaa hyvinkin symbolisesti.

  

Teehuonepuutarhat (teahouse gardens, roji) ovat vehreitä muokattuja maisemia, joissa pääosaa näyttelee teehuone, jossa pidetään teeseremonioita. Kävelypuutarhojen (stroll gardens, kaiyu-shiki-teien) idea puolestaan on seurata puutarhassa kiertävää polkua ja ihailla jokaisen kulman takaa avautuvaa uutta muokattua maisemaa. Kivipuutarhat (rock gardens, karesansui), joita kutsutaan myös zen-puutarhoiksi, ovat puutarhoista symbolisimpia. Puutarhassa on yleensä valkoista hiekkaa tai sepeliä, hiekkamuodostelmia, kiviä ja usein puutarhan kokonaisuuteen kuuluu myös puu/puita, pensas tai muuta kasvillisuutta. Hiekka symboloi vettä, kivet usein esimerkiksi eläinhahmoja. Puutarhaa tuijottamalla pitäisi ymmärtää sen antama vihje elämäntarkoituksesta. Olen kyllä yrittänyt.

  

Alunperin puutarhat syntyivät munkkien rakentamina temppeleiden yhteyteen mietiskelypaikoiksi ja myöhemmin Japanin keisarit (ja aatelisto tietysti keisaria matkien) halusivat rakentaa itselleen puutarhoja puhtaasti nautiskelutarkoitukseen – siis rauhasta ja estetiikasta nautiskeluun. Edelleen suuri osa hienoimmista puutarhoista on temppeleiden yhteydessä, jolloin puutarhoihin sivutuotteena liittyvä uskonnollisuus (erityisesti shintolaisuus) tulee vierailijalle vastaan. Puutarha on yhtä aikaa ja yhtä paljon osa luontoa ja ihmiskäden jälkeä, eli ei ole sattumaa missä kohdassa kivet puutarhassa sijaitsevat, tai missä ja mitä puita puutarhaan on istutettu. Kaikella on tarkoituksensa: kyse on maisema-arkkitehtuurista, jossa ihminen muokkaa luontoa – ja luulen, että puutarhan rakentumisvaiheessa myös luonto ihmistä. :) Kyse on myös oikeista kulmista ja luonnonmuodoista, ”beauty as property of natural accident or as the perfection of man-made type”.

Japanin kirjallisuushistoria tuntee teoksen Nihon Shoki (julkaistu vuonna 740), jossa kerrotaan Japanin historiasta vuoteen 697 asti. Tässä teoksessa viitataan ensimmäistä kertaa japanilaisiin puutarhoihin vuoden 74 (niin, siis 0074!) tapahtumissa, kun keisari Keiko viihtyi (muokatussa) puutarhassaan. Sittemmin puutarhat ovat saaneet vaikutteita eri puolilta Aasiaa ja nyttemmin myös länsimaista.

  

Miksi historiahullu on kiinnostunut puutarhoista? No, vanhimmat puutarhat ovat Heian-kaudelta (794-1185). Luulisin että samat sammaleet ja puut eivät ole enää meitä ilahduttamassa, mutta puutarhan arkkitehtuuri ja sen viesti on. Heian-kauden puutarhoista olen vieraillut mm. Daikaku-ji:ssa, Byodo-in:ssa ja Kyoto Imperial Palacen puutarhassa, työlistalla vielä on Joruri-ji. Kamakura ja Muromachi-kausilta (1185-1573) ovat mm. Kinkaku-ji (ns. kultainen paviljonki, se jossa kultainen rakennus heijastuu vedenpintaan, Kyoton suosituin nähtävyys), Ginkaku-ji (hopeinen paviljonki), Nanzen-ji ja Tenryu-ji (ihana!). Tältä kaudelta tsekkaamatta on vielä kuuluisa sammalpuutarha Saiho-ji. Saiho-ji -visiittiä suunnitten nyt marraskuun reissun yhteyteen, joskin a) sinne pitää anoa visiittiä b) visiitti maksaa 30 euroa c) visiitin maksamisen lisäksi pitää osallistua tunnin ”palvelukseen”, eli kopioida siveltimellä pyhiä tekstejä tai laulaa resitaationa tekstejä. J ei ole kummastakaan innostunut (ihme juttu…), joten katsotaan lähtisinkö itsekseni.

Momoyama-kaudelta (1568-1600) ei ole minulle tuttuja puutarhoja, mutta Edo-kaudelta (1615-1867) on monta lempipuutarhaani: Shugakuin Imperial Villa (sisäänpääsyn anominen keisarillisen toimiston kautta), Shisen-do, Koraku-en (Okayamassa), Ritsurin koen (Takamatsussa) ja Sanzen-in. Käsittämättömän kauniita paikkoja! Käymättä (muun muassa) ovat vielä Kyotossa Ninna-ji, Joju-in ja Manshu-ji – arvaatte varmaan että nämä paikat löytyvät marraskuun to do -listaltani. ;)

  

Meiji-kaudelta (1868-1912) visiitin arvoisia ovat mm. Kenroku-in ja Murin-an, joista jälkimmäisessä seikkailin ja mokailin kesällä 2014, voit lukea lisää tästä blogista. ”Moderneja” puutarhoja (1912-) edustavat mm. Tofuku-ji Kyotossa ja Matsuessa Adachi Museum of Modern Art. Marraskuussa reissumme suuntautuu Matsuen seudulle juurikin Adachin puutarhan vuoksi.

Saa nähdä miten monta puutarhaa ehtii 2 viikossa nähdä. Kaikki tässä postauksessa olevat kuvat uskomattoman taitavan Jeffrey Friedl:n ottamia, lisää huikeita otoksia löydät http://regex.info/blog/ . 

Jos valaistun, jään lempipuutarhaani Enko-ji:iin asumaan ja pullasudilla kuopsutan sammaleen päälle sataneita neulasia seuraavat 60 vuotta. Syksy, joka on yksi puutarhanautiskelun suosituimmista ajoista, tietää ruuhkaa rauhan tyyssijoihin. Ehkäpä se oma zen siinä kehittyy, kun taistelee sisäänpääsystä 2 miljoonan japanilaisen kanssa….

P


Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s