Seuraava reissu varattu: syysvärihulluutta tiedossa

Jos jotain haluaisin Japanissa eniten nähdä niin kirsikankukat. Jos jotain toiseksi eniten niin ruskan. Tänä vuonna tuolla ruskaunelmalla on mahdollisuus toteutua jos Fukushima ei räjähdä tai jos Hakonen tulivuoret eivät purkaudu.

J ja minä lähdemme marraskuun puolivälissä Kyotoon kahdeksi viikoksi ihastelemaan ruskaa ja juuri silloin ruska-aika pitäisi olla Kyotossa parhaimmillaan. Sattumaako? Ei tietenkään, vaan tarkan selvittelyn ja harkinnan tulos. Luonto voi kuitenkin yllättää ja ruska-aika vaihtelee vuosittain, mutta jos tilastot yhtään paikkaansa pitävät, pääsen näkemään maailman kauneimpia puutarhoja maailman kauneimmissa väreissä.

Ymmärrän ihmetyksenne, ”mikä siinä nyt on niin ihmeellistä?”. Ei tavallaan mikään, luontohan muuttaa puiden värit joka vuosi, mutta kuitenkin se, että se tekee juuri niin. Japanilaiset tuntevat luonnon vuosisyklin ja juhlivat sen monimuotoisuutta ja muuttumista – kuten suomalaisetkin tunsivat ennen vanhaan. Useimmat tuntevat Suomessakin hanami/sakuran, eli kevään tulon juhlan, jossa kirsikankukkia ihaillaan (ja juopotellaan puistossa puiden alla, vrt. vappu). Japanissa kuitenkin jokaisella vuodenajalla on omat juttunsa, juhlansa, kukkansa, ruokansa ja herkkunsa. Myös kimonot ja kukka-asetelmat kuvastavat aina kutakin ajankohtaa ja ns. kauden kasvikset ja hedelmät ovat iso juttu – ikivanha asia, mutta onneksi tekee Suomeenkin tuloaan pikkuhiljaa.

Siinä missä kirsikankukkien katselu on hanami, on syyslehtien väriloiston ihailu nimeltään momijigari. Erityisesti intomieltä herättävät punaisen sävyn saava vaahtera ja keltaiseksi muuttuva ginkgo-puu. Internet on täynnä vinkkejä parhaista syysvärien ihailupaikoista, ja Kyoto on tunnetuin näistä. Tässä käynee siis niin, että minä ja paikalliset n. muutama miljoonaa ystävääni jonotamme samoihin temppeleihin ja puutarhoihin. Sama temppelipuutarhahan näyttää ihan erilaiselta vuodenajasta riippuen, koska puutarhat on suunniteltu siten, että eri vuodenaikoina eri kasvit ja puut pääsevät oikeuksiinsa. Sama muuten pätee myös rakkaimpiini eli kivipuutarhoihin, joissa niissäkin on yleensä ainakin yksi puu. Kesällä 2014 opin että high-season on juurikin marraskuun loppu (syksyn värit) ja maalis-huhtikuun taite (kirsikankukat), jolloin puutarhojen sisäänpääsymaksut ovat noin tuplat normaalista, eli 600-1000 jeniä (6-10 euroa). Kukako hullu maksaisi 20x 10 euroa puutarhan katselusta? Minä!!!

Enko-ji

Enko-jissa ruskan ihailua

Pelkkiin puutarhoihin ei tarvitse tyytyä, sillä marraskuun alussa olisi Japanissa vaikka mitä juhlia, mm. Kyotossa geishojen ja harjoittelija-geishojen (maiko) tanssit, sake-kuppien uittaminen joessa, pahojen henkien manaaminen ja 100 000 suitsukkeen polttaminen (ja kaikki tämä siis vain Kyoton ympärillä!), mutta nämä missaamme. Marraskuun puolivälissäkin sentään tapahtuu: momiji (eli ruska) -juhla Arashiyamassa, jossa vanhoihin (Heian-aikakauden eli vuodet 794-1185) vaatteisiin pukeutunutta porukkaa seilaa Oi-joella soittaen vanhoja soittimia ja laulaen perinnelauluja. [Tänne pitää päästä!] Lisäksi 15.11. on Shichi-Go-San -juhla, eli 7-5-3-vuotiaiden lasten juhla ympäri maata. Kiinnostava konsepti tosiaan: 3-, 5- ja 7-vuotiaant lapset puetaan kimonoihin ja viedään temppeleihin rukoilemaan hyvää terveyttä ja onnea. Mikseivät 2-, 4-, 6-, ja 8-vuotiaat saa juhlia?! Hiroshimassa, jonne junalla matkustaa Kyotosta n. 2,5h, järjestetään 18.-20. marraskuuta Ebisu-san –juhlat. Ebisu-san on liiketoiminnan jumala, jota tällä juhlalla kunnioitetaan – tavarataloissa tietysti! :)

Pienokainen matkalla shichi-go-san -juhlallisuuksiin

Pienokainen matkalla shichi-go-san -juhlallisuuksiin

Yamaguchin läänissä olisi Hadakambo-juhla 23.11., jossa miehet pukeutuvat vain lannevaatteeseen ja kantavat lauttoja läpi Hofun kaupungin. Ideana on että nämä sankarit uhmaavat kylmää (marraskuu lasketaan talvikuukaudeksi, vaikka asteita voi olla jopa 17) – meininki siis sama kuin Suomessa juhannuksena kun asteita on 17 ja miehet juoksevat alasti järveen. Junamatka kestäisi 3 tuntia joten luulen että jätän liki alastomat miehet toiseen kertaan.

Alastomista miehistä palatakseni taas aiheeseen, eli kauden juhlintaan, jota tehdään myös syömällä sesonkiruokaa. Marraskuun hedelmiä ovat persimon (kaki), omenat ja mikan (sitrushedelmä). En tiennytkään että persimoneja on sekä makeita (fuyugaki) ja karvaita (jirogaki). Japanissa kasvaa myös keltaisia ja vihreitä omenoita, mutta punaiset ovat suosituimpia, erityisesti niistä Fuji-omenat, jotka muodostavat puolet Japanin vuosittaisesta omenatuotannosta. Mikanit ovat sukua mandariinille ja luin Japanin turistiyhdistyksen sivuilta että näiden talvi-mikaneiden syöminen kotatsun (pieni pöytä jonka alla on lämmitin) ääressä vilttiin kietoutuneena tv:ta katsellen on tyyppiesimerkki japanilaisesta uuden vuoden vietosta. Söin 2013 Japanin etelässä eli Kagoshimassa mikan-pehmistä – oli ihanaa!

Syksyn kasviksia

Syksyn kasviksia

Japanilaiset harrastavat kausittaisia “herkkujaan”, eli yleensä paputahnasta ja hedelmästä tehtyjä pieniä “karkkeja” ja jälkiruokia, jotka tyypillisesti heijastavat vuodenaikaa, sen värejä ja tuotteita. Syksyllä suosiossa ovat persimon, satsumaino (ilm.bataattityyppinen), kurpitsa, gingko-pähkinät ja kastanjat. Vuodenajat näkyvät myös kaupallisimmissa herkuissa, esim. KitKat-patukoita ja Pocky-suklaakeksitikkuja saa kurpitsanmakuisina syksyllä. Hmmm.

Pelkillä herkuilla ei voi elää, joten ruokaakin pitää syödä. Hyvä juttu erityisesti, koska Japanissa “Fall is the season for eating” (食欲の秋 , shokuyoku no aki). Gyoza eli lihanyyttejä, kalaa, kurpitsaa, kastanjoita, lämpimiä keittoja kuten ramenia. Kaloista puheenollen, löysin Food Sake Tokyon (http://foodsaketokyo.com/2011/10/28/november-seasonal-japanese-seafood/) blogista seuraavan listan marraskuun suositelluista kaloista:
• Akagarei – flathead flounder (Hippoglossoides dubius)
• Ara – rock cod (Nuphon spinosus)
• Buri – Japanese amberjack (Seriola quinqueradiata)
• Chidai – crimson sea bream (Evynnis japonica)
• Ginsake – coho salmon (Oncorhynchus kisutch)
• Hamadai – ruby snapper (Etelis coruscans)
• Hokke – arabesque greenling (Pleurogrammus azonus)
• Katsuo – bonito or skipjack tuna (Katsuwonus pelamis)
• Kawahagi – thread-sail filefish (Stephanolepis cirrhifer)
• Kurigani – helmet crab (Telmessus cheiragonus)
• Medai – Japanese butterfish (Hyperoglyphe japonica)
• Mishima Okoze – Japanese stargazer (Uranoscopus japonicus)
• Mizudako – North Pacific giant octopus (Octopus dofleini)
• Sanma – Pacific saury (Cololabis saira)
• Shishamo – Japanese longfin smelt (Spirinchus lanceolatus)
• Yanaginomai – yellow-body rockfish (Sebastes steindachneri)

Enko-ji:n ruskaa

Hyvä hetki aloittaa fiilistely, eihän reissuun ole enää edes kahta kuukautta. Parasta alkaa sivutoimisesti kerrata kanjeja, sanastoa ja kielioppia, että osaa sitten taas olla paikallisella kielellä pahoillaan kun tulee takuuvarmasti tälläkin kertaa mokailtua.

Ja mata – eli ensi kertaan,

P

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s