Travel Planning – jos sellaista nyt voi tai tarvitsee tehdä

Matkakohteeni on Kioto. En tiedä mitä ihmisille yleensä tulee mieleen Kiotosta, mutta minulle siellä viikon viettäneenä se on kätevän pieni (asukasluku on 1,5 miljoonaa), siellä löytyy historiafriikille paljon kohteita ja mikä parasta, siellä on merkittävä japanilaisten puutarhojen keskittymä, joka on toiseksi suurin syyni palata Kiotoon. Se suurin on se, että tunnen Kioton kodikseni. Sitä tunnetta on vaikea selittää ihmiselle, joka ei ole kokenut samaa. Voisin kuvitella että sama pätee maratonin juoksemiseen, lasten hankkimiseen tai maalle muuttamiseen – sen ihanuuden voi ymmärtää vain toinen saman kokenut.

Kesä taitaa olla huonoin ajankohta matkustamiselle. Keväällä on kukkivat puut, syksyllä on ruska ja talvi Japanissa on uskomattoman kaunis. Kesä on kuulemma kuuma ja kostea. Kuumuutta en pane pahakseni vaan päinvastoin, mutta rankkasateet ja kaikenkattava kosteus arveluttaa. Viime vuonna kesäkuun lämpötila vaihteli 24-34C välillä, ja tyypillisesti Kioton seudulla sateisten päivien osuus alkukuusta on 30% ja loppukuusta 45%. (Täältä lisää tietoa Japanin tyypillisestä säästä per kuukausi: Japan Guide)

Ja sitten ne itse sateet: “From the beginning of June, the rainy season (tsuyu) visits most parts of Japan except Hokkaido. While it does not rain every day, the weather tends to be overcast and dreary. The duration and intensity of the rainy season can vary quite strongly from year to year.” En ole ennen matkustanut missään sadekauden aikaan, joten menköön elämysten piikkiin tämäkin kerta! Pitääkin muuten surffailla josko jostain löytyisi ohjeita millaisia vaatteita kannattaa varata matkaan mukaan…

Matkabudjetti pitää laatia, jotta hommaan tulee jotain tolkkua. Lentoliput ovat Osakaan (n. 650 euroa), majoitus koko perilläoloajalta n. 800 euroa. Sitten tarvitaan rahaa liikkumiseen: metroliput (vieläköhän Kiotossa on käytössä ladattava marsukortti?) ja mahdollinen pyörän vuokra. Rahaa kuluu tottakai ruokaan ja juomaan, sitä sentään pystyy optimoimaan edullisemmaksi tarpeen mukaan. Todellinen budjettimatkailijan ruoka-aarre olisi iso purkki proteiinijauhetta. :D No, tilaan sitä sitten Suomesta jos rahat loppuvat kesken. Myös varsinaiseen harrastamiseen pitää varata rahaa: osaan temppeleistä on pääsymaksu, puutarhoihin kai kaikkiin maksaa sisään. Jos muistan oikein, pääsymaksu on n. 5-6 euroa per paikka, eli jos käyn joka päivä yhdessä puutarhassa, kuluu rahaa pelkästään puutarhoihin 125 euroa.

20140406-132118.jpg

Tämä kuva on Kiotosta helmikuulta 2011, eräästä lempipuutarhastani, jossa alkuasukkaat tekevät sitä mitä minä teen 2kk päästä: ihailevat puutarhaa.

Tingin mieluummin ruuasta kuin puutarhoissa istuskelusta, eli ehkä ostankin sen proteiinijauheen jo valmiiksi… En yleensä shoppaile reissuillani, mutta Japanissa – ainakin Tokiossa – elämä tuntuu pyörivän ostamisen ympärillä ja ikävä kyllä, se tunnelma tarttuu parissa viikossa. Ehkä budjetoin pienen summan kategoriaan muut?

Näin ollen matkabudjetin ensimmäinen versio näyttäisi tältä:
– lennot 650
– asuminen 800
– puutarhat 150
– ruoka ja juoma n. 1040

Matkan pituus on 3,5 viikkoa, tarkalleen laskettuna perillä 24 melkein kokonaista päivää, joten siinä ajassa ehkä, toivottavasti ja varmasti ehtii nähdä paljon. Luulen että enemmän harmittaisi se, että katuisi jälkikäteen kun ei lähtenyt matkaan silloin kun oli tilaisuus!

Eihän tämä halvaksi tule, mutta silloin kun on mahdollisuus lähteä, silloin mennään..

P
.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s